Hae tästä blogista

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Iida-paidan paluu

Muistelen aikaa n.18 vuoden takaa, kun valmistuin Artesaaniksi.
Valmistin silloin "kurinplyysisarjan" Vuodenajat lakeudella, Iida-paidan.

Olin mukana silloin Häjyn Tuattehet-hankkeessa, joka oli EP:n käsi-ja taideteollisuus ry:n ja Suomen Yrittäjäopiston yritysklinikan vetämä hanke.

Suunnittelin lopputyönä malliston, joka olisi aika pitkäikainen.
No, itse vieläkin käytän näistä yhtä paitaa, koska se on niin mukava päällä.

Kaivoin kaikki löytämäni tiedot puseroista ja päätin, että Iidan on aika astua esiin.

Härmäläisenä ja lakeuden kasvattina Samuli Paulaharjun sanat ovat ikuisia.

"Ja halki koko aukeaman puskeutuu suuri joki heitellen lukemattomia mutkia.
Verkalleen se vierii, hiljaa ja tasaisesti, niin kuin on tasainen sen taluttajakin.
Iankaikkisesti lienee sekin ollut liikkeellä, ja yhä edelleen sen pitää vaeltaa yöt päivät ja olla suuren tasamaan ainaisena matkamiehenä."
(Samuli Paulaharju: Härmän aukeilta, 3.painos, WSOY Porvoo, 1947)

Kuvan nuken päällä olevan paita on omassa käytössä oleva Kevät. Ruskeat kynnetyt pellot odottavat kylväjää ja havupuiden syvä vihreä odottaa lehtipuiden vaaleaa väriä. Osaksi jäässä oleva joki tekee patoja ja alkaa nousemaan tulvaksi pelloille.

Ylhäällä henkarissa takapuolelta kuvattu Syksy. Viljat odottavat valmiina puintia, lehtien ja peltojen vihreä on tummimmillaan hallaöistä ja kosteudesta. Joki valmistautuu talveen.



Vasemmalla Kesä. Maitohorsmat ja muut ojanpenkan kukat kukkii. Aurinko kimmeltää joen pinnassa. Kesä on täynnä vihreitä värejä.

Oikealla Talvi. Pellot ja metsät lumen peitossa, joki jäässä. Lakeudella on hiljaista.