Hae tästä blogista

torstai 20. huhtikuuta 2017

Mistä villa tulee?

Sain mahdollisuuden päästä tutustumaan päivään maatilalla, kun keritsijä saapuu paikalle. 
Tiesin kyllä suurinpiirtein, mitä päivän aikana tapahtuu, mutta illalla nukkumaan mennessäni olin ihan poikki! Tosin ajoin paikan päälle n.1,5h ja vielä takaisin kotiin. Paikka oli vanha tuttu, omasta kotikylästä, lapsuudenystävän tila, jossa on n.120 lammasta. 
Kevätvillasta tiedetään, että se on huonompaa, kuin syksyllä keritty, joten otin äidin kanssa hoitaakseni villojen lajittelun. 
Nyt täytyy sanoa, että päivä oli sen verran hektinen, että omasta työpisteestä jäi kuvat ottamatta!

Lampaat odottavat keritsemistä. Vanhat jo tiesivät, mitä oli tulossa ja he jopa oikein odottivat pääsevänsä karvoistansa. 
Kerisijältä vaaditaan tarkkuutta, voimaa ja näppäryyttä työssään. 
Nyt jos joku miettii, kärsiikö lammas? Ei.  Lampaat pitäisi keritä kaksi kertaa vuodessa. Se on niiden hyvinvoinnin kannalta oikein, eivätkä he kärsi siitä. Pikemminkin nauttivat. 

Kun päivästä oli vietetty n.10 tuntia villalangan alkulähteillä, oli lajiteltu suuri määrä villaa, yritetty saada hyvä villa talteen ja huono pois, mikä ei ollut ihan helppo juttu! 
Suurin kunnioitus päivän aikana keritsijää kohtaan, joka jaksoi pyöritellä lampaita koko päivän. 

Jos tästä päivästä jotain opin, niin sen, että vaatii monen ihmisen ja monen tunnin työpanoksen, jotta kehräämölle saadaan villaa, josta saadaan lankaa. 
Ja tätä työtä arvostan tämän päivän jälkeen vielä enemmän. 
Toivottavasti arvostat sinäkin ja ymmärrät suomalaisen loistavan villalangan arvon! 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti