Hae tästä blogista

perjantai 8. syyskuuta 2017

Takaisin väripadan ääreen

Minua on kutkuttanut ajatus aurinkovärjäyksestä. Tilasin TetriDesignilta krappijuurta, sinipuuta ja annattoa. 

Puretan langat ensin, jotta saisin sinipuustakin kestävän värin. 
Padassa on yli 30 vuotta vanhaa 1-säikeistä suomenlampaan villaa, Isonkyrön 1700-luvun markkinoilta ostettua jonkun lopetetun lammastilan lankoja, jotka on kehrätty Virtain Villalla. Langat ovat aika hyvin pesty, joten nämä oli oivia kokeiluja värjäykseen. 
Langat puretan ja krapin liotan yön yli vedessä.

Purkkiin päätyi lopulta vanhat lammastilan valkoinen ja harmaa. 1-säikeinen varmaan jää odottamaan sipulinkuoria.

Tässä purkissa on valkoinen lanka, pohjalla joku näytepussillinen kahvinpuruja sellaisenaan, keskellä n.50g liotettuja krapinpaloja ja päällä kuivaa sinipuuta n.25g. Purkin täytin sadevedellä ihan piripintaan. 

Tässä purkissa on harmaa villalanka, loput krappijuuret ja liotusvesi ja päällä loppu sinipuu. Loppu vesi on astioiden puhdistusvesi, joten päällä on muutama krapin pala. 

Nämä meni nyt tuvan ikkunalle lämpöiseen paikkaan ja toivotaan, että viikon päästä olisi jo jotain nähtävää. 
Ensimmäisen 5 minuutin aikana alkoi jo osassa väri muuttua, toivon, että tuo sinipuu ei ole liian hallitseva. 
Tämä on minulle sopivaa värjäystä, kun nytkään ei ollut paljoa aikaa kokeiluun. 
Nuorisoseuran seminaari odottaa



tiistai 11. heinäkuuta 2017

Pääsinpä minäkin värjäämään!

Lopulta tuli sellainen hetki, että ehdin laittaa kasvit kattilaan ja kokeilla värjäystä!

Ensin olin kerännyt Röyhytatarta ja se joutuikin olla viikon verran soodavedessä liossa, ennenkuin ehdin keittää. Ja haju oli sen mukainen...!
Pari päivää keittämisen jälkeen värjäsin sillä lankaa. 
Lankana Ojanperän 90%villa/10%nylon kevyesti pesty villalanka. 
Kauheasti ei päästä väriä, vaikka liemi on melkein mustaa. 

Lopullinen väri oli kaunis vaalea vihreä. 

Seuraavaksi keitin Lupiinin kukkia. Nostin vasiten lämpötilan normaaliin 80 asteeseen, koska halusin pysyvän värin. Jos olisin jättänyt lämpötilan matalalle, olisin voinut saada sinistä, mutta siitä väristä ei kuulemma saa kauaa nauttia. 
Liemi on aika hailun väristä. Ja haaleana ihan eri kuin loppuväri.

Lopullinen Lupiininkukka.

Oi Oi! Onpas kivaa! Pitääpä kokeilla lisää!
Olin jättänyt muutaman Kultapiiskun kasvamaan paikoilleen, jotka otin sitten irti, kun tiesin niiden olevan kaivinkoneen tiellä. Napsin ne seuraavana aamuna kattilaan. Värjätä ehdin tällä sopalla vasta sitten seuraavana päivänä.
Tässä vaiheessa ei vielä mitään hajua, mikä väri on tulossa, mutta olin lukenut, että koko piiskusta saa keltaista. 

En kyllä arvannut, että saan näin ihanan auringonkeltaista! Onneksi säästin Kultapiiskun alkuja!

Vasen 100% sl-villalanka 100g ja oikea jälkivärissä värjätty joku valkaistu halpislanka 50g. Samalla kokeilin myös harmaata. Siihen tuli kiva pieni sävy. 

Lupiinin lehdetkin pääsivät pataan ja siitä tuli taas erilainen vihreä. Kokeilin laittaa vähän rautavihtrilliä loppuliemeen, jotta saan tummemman värin. Epähuomiossa en sitten ottanut mallipalaa ennen raudan lisäystä, jotta olisin nähnyt, mitä se vaikuttaa. 

100% villalanka 100g

Värjäys oli helppoa ja kivaa. Vaikka lämpötilaa piti vahtia, kyllä siinä samalla sai tehtyä muutakin.
Värjäyspaikkana minulla oli työtilani talon kellarissa, jota lämmitän talvisin kamiinalla. Vedet kannoin ulkoa rännin alta. 





sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Aloittelijan mietteet kasvivärjäyksestä

Kasvivärjäyksestä innostuneena (en ole vieläkään värjännyt), tapanani on hamstrata tietoa kirjoista. 

Kouluaikoina en tykännyt värjäämisestä, vaikka sitä olisin saanut tehdä kaksi vuotta neulomisen ohella. Otin ennemmin ompelun ja kaavaopin, joka ei kyllä huono ollut sekään. Suurin syy taisi olla opettajassa, jonka opetustyylistä en tainnut pitää. 
Jos nyt saisin valita, tekisin toisin opettajasta riippumatta. 

Suurin ongelmani on nyt kuitenkin kynnys laittaa kasvit pataan. Onko minulla varmasti oikeat välineet ja kasvit? Tuleeko varmasti kasveista väriä ja onnistuuko se? Saanko pysymään värin langoissa? Miten minusta tuntuu, että ennemmin kokeilisin halpaan kaupan lankaan, kuin kalliimpaan aitoon suomalaiseen villalankaan? 
Mutta sitten jos onnistunkin, haluaisin, että värit olisivat villalangoissa, eikä kaupan halpislangassa. 
Puretusaineet onneksi ovat vielä tulossa, joten ehdin kerätä rohkeutta laittaa väripata porisemaan. 
Toisaalta kirjoja lukiessani ei se voi olla vaikeaa! 
Värjäyskurssi olisi kiva, mutta niitä järjestetään turhan kaukana, ja se pitäisi tietää pian lähteekö sinne vai ei. Toivottavasti tänne Pohjanmaalle saadaan oma paikallisyhdistys, jotta saadaan kursseja myös tänne päin.

Mutta toiseen ongelmaan: puutarhassani on kasveja, jotka lähtee kaivinkoneen edeltä pois. Omaani ei enää mahdu, koska työkiireiden vuoksi olen suostunut  hävittämään ison kukkapenkin. Olen yrittänyt etsiä tietoa, saisinko niistä väripataan värejä. Sitten voisin hyvillä mielin luopua niistäkin. Osasta saa ja osasta ei. Koska kaikkia en pysty millään värjäämään kerralla, olen yrittänyt kaivaa tietoa kuivauksesta. 
Huonosti on tietoa, pysyykö esim. Kultapiiskun tai Kirjovuohenputken väri kuivauksessa. Yleinen tieto on, että joidenkin kasvien väri pysyy ja joidenkin ei. 
Mistä nyt sitten tiedän mikä kannattaa ja mikä ei! Jotkut suosittelevat, että keittää väriliemen valmiiksi ja värjää sitten myöhemmin. Siinä varmaan näkisi, lähteekö kasveista väriä, mutta niiden liemien säilöminenkin on haasteensa. 

Toisaalta, keittämisen jälkeen voisi tehdä lankaan väritestin, millainen väri siitä tulee ja sitten varmasti tietäisi, säilöäkö vai ei. . 

Nämä ovat aloittelijan tiukkoja mietteitä, koska kynnys aloittaa on vielä hiukan liian korkea. 
Ja mikä olisi se paras vaihtoehto säilöä kasvit, koska värjäysprosessia en pysty alunan puuttumisen takia heti tekemään. Nyt pitäisi vain löytää se uskallus kokeilla, onnistua, epäonnistua ja yrittää vielä uudestaan. 
Kuvassa kuolleen omenapuu Pirjan kuoret ja Peltokorte. Varmat valinnat kuivaukseen. 

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Kasvivärjäystä

Kiinnostuin Unnaslahden kasvivärjätyistä langoista niin, että aloin miettimään osaisinkohan minäkin? Sopivasti joudun hävittämään puutarhastani kukkia tuvan salaojituksen takia, joten aloin tutkimaan saisiko kukistani värejä lankoihin. 

Löysin facebookista Värjärit-ryhmän ja omasta hyllystä pari värjäyskirjaa. Muuta ei tarvittu! Hamusin kirjastosta lisää tietoa ja aivan varmasti kirjoitan pian teille arvostelut niistä! 

Äitini on joskus kauan sitten värjännyt paljon ja hän etsi vanhat paperinsa ja löysi jotain puretusaineitakin vanhasta jemmastaan. 

Aihe on niin mielenkiintoinen, että tämä vaatii syvempää tutkiskelua...

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Värjäykseen hurahtanut

Kaikkea täytyy kokeilla. Myös värjäämistä.  
Lähdin varta vasten sunnuntaipäivän ratoksi hakemaan isoja saaveja ja väriainetta 25 kilsan päästä. Ihan vain siksi, kun halusin värjätä lisää! 

Ajatus lähti siitä, että eksyin Tuurissa Keskisellä väriainehyllylle. Löysin sieltä käsinvärjäykseen tarkoitettuja värejä ja käteeni jäi paria laatua.
Kotiin päästyä tutustuin niihin ja päädyin käyttämään Dylonin käsivärin. Miksi?
Siksi, koska en omista 10 litran pataa, jossa voisin liemiä keitellä. 
Tämän sai heittää oikean lämpöiseen hanaveteen ja antaa lojua siellä jonkin aikaa. 
Olisipa tullut tuon väristä, mutta ohjekin sanoi, että väristä tulee vaaleampi villassa. 
Värjäsin kaksi vyyhtiä niin, että esipesin toisen ja toisen heitin kuivana väriliemeen. Lopputulos täysin samanlainen. 

Villanhaku reissulla pysähdyin hakemaan lisää väriä, jotta pääsen kokeilemaan muita värejä. Dylonia ei saanutkaan mistään, joten päädyin Nitorin tekstiiliväriin. Väriä ei ollut suoranaisesti tarkoitettu villan ja silkin värjäykseen, mutta koska oikaisen monissa asioissa, oikaisin tässäkin. Villaväri odottaa edelleen kotona sopivan kokoista pataa. 

Siispä väri sankoon ja langat perässä. 
Laitoin kaksi nylonvahvisteista ja kaksi 100% villavyyhtiä ihan kokeeksi, miten nylon vaikuttaa värin tarttuvuuteen. 
Ja kyllä se hiukan vaikutti. 
Vasen nylonvahvisteinen, oikea täysvilla.

Tämä värjäys olikin paljon haastavampaa, väri tarttui jopa käsiinkin. Pesuhuoneen lattia täytyy olla hyvin suojattu ja virutella värin roiskumisen jälkeen heti. 

Ja nyt tähän päivään. Piti saada punaista... ja sitten oikaisin vielä vähän. Laitoin ihan normisuolaa kalliimman tekstiilivärisuolan sijasta. Ehkä se saattoi vaikuttaa lopputulokseen, mutta onpahan kokeiltu. 
1-säikeinen, 2-säikeinen ja 3- säikeinen. Kaikki nylonvahvisteisia. 

Aika ihkua tuli tästäkin!



Viimeinen väriviikkohaaste 11:Keltainen

Pääsiäisviikon kunniaksi saimme tehdä keltaisia töitä. 

Neulon tutusti peiton paloja. 



Sitten löysin vanhan käsityöni, johon olen käyttänyt Kamena- ja Pirkka-langan loppuja. Virkkasin noita keskiosia valmiiksi. Kun värihaaste jatkuu tämän jälkeen alusta hiukan eri säännöin, jatkan noita sitten aina kun tulee sopiva väri.  Unnaslahden kasvivärjätyt langat saapuivat kauppaan, joten se vei kyllä neulomisaikaa rutkasti.

Muita ryhmän töitä:



torstai 20. huhtikuuta 2017

Mistä villa tulee?

Sain mahdollisuuden päästä tutustumaan päivään maatilalla, kun keritsijä saapuu paikalle. 
Tiesin kyllä suurinpiirtein, mitä päivän aikana tapahtuu, mutta illalla nukkumaan mennessäni olin ihan poikki! Tosin ajoin paikan päälle n.1,5h ja vielä takaisin kotiin. Paikka oli vanha tuttu, omasta kotikylästä, lapsuudenystävän tila, jossa on n.120 lammasta. 
Kevätvillasta tiedetään, että se on huonompaa, kuin syksyllä keritty, joten otin äidin kanssa hoitaakseni villojen lajittelun. 
Nyt täytyy sanoa, että päivä oli sen verran hektinen, että omasta työpisteestä jäi kuvat ottamatta!

Lampaat odottavat keritsemistä. Vanhat jo tiesivät, mitä oli tulossa ja he jopa oikein odottivat pääsevänsä karvoistansa. 
Kerisijältä vaaditaan tarkkuutta, voimaa ja näppäryyttä työssään. 
Nyt jos joku miettii, kärsiikö lammas? Ei.  Lampaat pitäisi keritä kaksi kertaa vuodessa. Se on niiden hyvinvoinnin kannalta oikein, eivätkä he kärsi siitä. Pikemminkin nauttivat. 

Kun päivästä oli vietetty n.10 tuntia villalangan alkulähteillä, oli lajiteltu suuri määrä villaa, yritetty saada hyvä villa talteen ja huono pois, mikä ei ollut ihan helppo juttu! 
Suurin kunnioitus päivän aikana keritsijää kohtaan, joka jaksoi pyöritellä lampaita koko päivän. 

Jos tästä päivästä jotain opin, niin sen, että vaatii monen ihmisen ja monen tunnin työpanoksen, jotta kehräämölle saadaan villaa, josta saadaan lankaa. 
Ja tätä työtä arvostan tämän päivän jälkeen vielä enemmän. 
Toivottavasti arvostat sinäkin ja ymmärrät suomalaisen loistavan villalangan arvon! 






torstai 13. huhtikuuta 2017

Lankakauppiaan iloja!

Olisin voinut sukeltaa tuonne lankojen sekaan! Mutta ei saa...
Lankapajan varasto täydentyi aivan valtavan ihanilla kasvivärjätyillä villalangoilla!
Langat on värjännyt Unnaslahden Laura Längelmäeltä.













Näitä on nyt sitten oikein ammattilaisen kanssa kuvattu verkkokauppaa varten.
Ja siellä ne nyt on!

Kokeilin myös itse värjätä ensimmäistä kertaa elämässäni lankoja. Ja otin varman päälle.
Hain kaupasta Dylon tekstiiliväriä, tietenkin oranssia. Lankana toimi Mietalan Lammastilan 2-säikeinen pesemätön villalanka.
Toisen vyyhdin esipesin ja toiselle en tehnyt mitään.





Lopputulos oli ihan samanlainen. Eli voin sanoa, että lanoliinin poispesu ei vaikuttanut mitenkään.
Seuraavalla kerralla aion kokeilla hiukan kylmemmässä vedessä villarasvan takia. Ja kokeilen "unohtaa" ne tuonne sankoon pitemmäksi aikaa, kuin ohje sanoo.

Miten minusta tuntuu, että värjäyksestä on tullut yksi uusista harrastuksistani...








maanantai 10. huhtikuuta 2017

Väriviikkohaaste 10: Vihreä

Mukavasti pääsiäisen alla jäivät viimeiset värit, vihreä ja keltainen. Mutta ensin vihreä. 
Ei ollenkaan lempivärejäni... Mutta se toikin oman haasteensa ja teinkin enemmän kuin olisin olettanut. 

Sain pari peiton palaa ja sitten kokeilin tehdä mallitossun, millainen tulee vauvan palatossusta. Ohje palan kokoon ja kasaamiseen löytyy Ullaneule.netistä.



Ullaneule-sivusto on loistava vapaaehtoistoimin ylläpidettävä sivusto, johon voi jokainen liittyä ihan pienellä vuosimaksulla. Kerätyillä maksuilla ylläpidetään sivustoa ja toivon mukaan myös kasvatetaan sitä. Sieltä löytyy paljon ihan perustietoa. 

Muita ryhmän töitä







torstai 6. huhtikuuta 2017

Väriviikkohaaste 9:Oranssi

Oi oi! Lempivärini! Ja kaikista kiireisin viikko! Veroilmoituksia, kokousta ym...
Eli minun Oranssihaasteeni jäi nyt yhteen peiton palaan. Onneksi edes se, jotta saadaan hyväntekeväisyyteen peitto valmiiksi. 

Olis ollu hanskalangat, huivilangat ym. Mutta ne saa nyt jäädä odottamaan, kun jatketaan värihaastetta vielä hiukan erilailla! 

Muita ryhmän tekemiä töitä





maanantai 3. huhtikuuta 2017

Kansallispukuprojekti jatkuu

Iski inspiraatio kutoa. Kun vähän tekisi mieli tehdä näillä puilla jo jotain muutakin, päätin alkaa ahkeroimaan. Ja takamus kiittää. 

MUTTA nyt on ensimmäinen hamekangas valmis!


Haluaisin kovasti ottaa kankaan pois tukilta, mutta koska teen toisenkin kankaan, on helpompi vain jatkaa tästä. 

Ja se pitää aloittaa heti, ettei jää tekemättä... seuraavat 2,5m tekemättä!


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Väriviikkohaaste 8: Valkoinen

Tarkoituksenani oli tehdä paljonkin valkoisesta, mutta kun ei ole mikään pakko, niin sitä aloittaa vain sen yhden työn. 

Aloitin tekemään uusimmasta Suuren Käsityökerhon 3/17 lehdestä huivimallia omilla väreillä. Viime viikon harmaa ja tämän viikon valkoinen. Materiaali 2-säikeinen suomenlampaan villalanka. Helmineuletta ja ainaoikein neuletta on todella hidas tehdä koneella, joten puikoilla tämäkin valmistuu. 


Huhtikuun aikana tulee isompi juttu suomalaisista villalangoista tehdyistä töistä. Silloin tämäkin huivi on valmis. 

Muita neulo ja virkkaa väri viikossa-ryhmän töitä seuraavassa. Syto-pipoja on helppo tehdä ja siitä on tainnut tulla ihan oma kampanjakin. Ryhmiä löytyy Facebookista monta. 





lauantai 25. maaliskuuta 2017

Värihaasteviikko 7:Harmaa

Nyt kun olen saanut verkkokaupan alkuun, olen voinut hiukan keskittyä neulomiseen. 
Ja kuinka ollakaan, sopivasti tuli harmaa!

Miten onkaan ihana, kun saa neuloa lampaanvillalangoista ihan urakalla! Vaikka olen kyllä tehnyt muutakin. Kevättä kohden on alkanut jo kaikki muut jutut tulemaan pinnalle, mutta värihaasteviikot ovat olleet hauska "pakollinen" lisä tähän kaikkeen. Sitä kun sitten yrittää edes jotain saada valmiiksi asti. Ja nyt sain!
Jo aikaa sitten neulotut miesten sukan varret saivat lavat.

Varret on tehty neulekoneella 2-säikeisestä suomenlampaanvillasta. Silmukoita on 88. 
Lavat neuloin Aholan Lammastilan kainuunharmaslangasta, johon on lisätty nylonia, jotta kestäisivät käytössä. 
Varren silmukat on kavennettu niin, että puikolle jäi 14 s, eli yhteensä 56s.
Nämä ovat kokoa 43, ja mieheni otti ne heti omakseen. 

Sitten olen testineulonut ohjetta englanniksi, joka julkaistiin suomeksi Suuri Käsityökerhon 3/17 lehdessä. Tiina Kuulasmaan Sydämeni Laulu-sukat. Näistä sukista tein harmaallaa viikolla pitkää harmaata osiota.


Neuloin nämä TaitoPirkanmaan Pirkka-langasta, 100% villa. Ihan mielenkiinnosta, jotta saan kokeilla kuinka tämä ohut villalanka kestää käytössä. 

Aloitin myös huivia samasta Käsityökerhon lehdestä. Ja ihan siksikin, että saan näyttää kuvia, kuinka kaunista pintaa saa tehtyä aidosta villalangasta, joka on hiukan epätasaistakin. 


Muita Neulo tai Virkkaa väri viikossa-ryhmän töitä.






sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Väriviikkohaaste: Violetti

Violetti... tykkään leikitellä sillä ja vastavärillä vihreällä ja keltaisella. Sekä sen vierestä, oranssilla. 
Mutta koska nyt ei saanut käyttää kuin violetin sävyjä ja edellisen viikon sinistä, jatkoin tilkkuja ja putouskaulus-puseroani, joka on ikuisuusprojektini. Lanka on sekoitus kaikkea mahdollista, että hetken neulottuani, kädet hikoavat ja puikot alkavat natisemaan. 

Muita Neulo ja Virkkaa väri viikossa-ryhmän töitä seuraavassa kuvakollaasissa.



perjantai 10. maaliskuuta 2017

Villaan hurahtanut

Tilasin itselleni kirjan... Ja into kehräykseen vain kasvaa. 
Kirja oli todella kattava teos, jota voi käyttää vaikka osaisikin jo perusteet.


Kerroin reilu viikko sitten SPR:n käsityöystäväryhmässä, mitä puuhastelen ja siitä virisi hauska keskustelu villoista, kehräämisestä ja lampaiden hakumatkoista. Kertojat siis ovat itse saaneet nämä kokea. Ja taas intoni kasvoi!

Kun sain Mietalan Lammastilalta lankoja myyntiin, he toivat minulle myös villaa, jotta saan jatkaa harjoitusta. 
Tilasin myös ihan suomalaista kampavillalettejä, jotka on värjätty. Se tuntuikin käteen ihan erilaiselta. Saa nähdä miten kehrääminen sillä sujuu.



keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Väriviikkohaaste: Sininen

Sininen ei ole lempivärini. Mutta löysin jotain lankoja, joista tein peiton paloja. Toinen tilkku jäi vajaaksi, kun sopiva lanka loppui. Päätin jatkaa tilkun seuraavan viikon värillä. 

Muita värihaasteryhmän käsitöitä.
Tulipa siellä yksi keskeneräinen pusero ihan valmiiksikin!
Tuo virkkaustyö, johon tulee aina viikon väriä raita, on myös tosi hauska! Jännä nähdä, mikä siitä tulee isona, kun haasteviikot on loppu...







lauantai 4. maaliskuuta 2017

Värihaasteen kirjava viikko

Jotta elämä ei olisi kauhen yksiväristä, nyt ryhmässä saatiin revitellä luvan kanssa. 
Itse sain kaiken kiireen keskellä valmiiksi koneneulotut sukat, lanka Supergarnen Aktiv. 
Täytyy taas sanoa, että lanka oli vyyhdillä nätimpää. Lanka meni todella hienosti koneessa, katsotaan kuinka kestää käytössä. 

Muiden ryhmän teoksia seuraavassa




perjantai 3. maaliskuuta 2017

Verkkokauppa on nyt auki

Kyllä se kestikin! Jos joku sanoo, että verkkokaupan perustaminen on helppoa, voin pudottaa maan pinnalle. 
Monen viikon illan ja viikonlopun uurastus on vihdoin palkittu ja nyt se on auki!

Tervetuloa tutustumaan uuteen hiukan erilaiseen lankakauppaan!
www.jaananlankapaja.fi

Yhteistyö lampureiden kanssa on lähtenyt hitaasti mutta varmasti käyntiin. Mutta mikä olisikaan salamannopeaa. Ja toivon, että tästä saadaan hieno yhteistyökuvio aikaan!

tiistai 28. helmikuuta 2017

Paluu villalangan teon alkulähteille

Halusin oppia kehräämään. 
Villaa oli, rukki oli ja paljon intoa. 
Oma äiti oli kerrannut lankoja paljon rukilla, joten päätimme yhteistuumin yrittää, saataisiin ihan omaa lankaa. 
Villa oli lojunut jo muutaman vuoden pussissa ja oli aika roskaista, mutta onneksi saatiin innokkaat apukädet karstaamaan.
Opettelin ensin kertaamaan joitain ohuita lankoja yhteen, jotta pääsen käsitykseen, kuinka tämä kehruurukki toimii. Sitten vaihdettiin hahtuvaan ja tein 1- ja 2-säikeistä. Ihastuin tähän työtapaan. 
Seuraavaksi siirryttiin villaan. Netin ihmeellisestä maailmasta haettu tieto auttoi pääsemään jyvälle, kuinka sen pitäisi mennä.

Tässä viimeistään oppi, millaista villa on. Näiden villojen rodusta ei meillä ollut tietoa, mutta osa oli todella pitkää ja siitä tuli kovaa lankaa. Vetäminenkin oli vaikeaa. Oikein pehmeää oli vaikea saada alussa pysymään kasassa. 
Mutta harjoitteluvillaa on vielä aika kasa ja uskon että haen parempia villoja, joista voi taidon karttuessa saada jotain todella hienoakin aikaan, ehkä.
Langan teko vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Mutta ei se lopuksi niin vaikeaa ollut ja rasalankaa tuli vähän.
Eihän tätä voi verrata kehräämön lankaan, mutta minun mielestä tämä on todella kaunista ja eläväpintaista lankaa.